Roslund & Hellström: Tyttö katujen alta
Crouch, Blake: Wayword Pines: Ei pakotietä
Olipahan pitkästä aikaa erikoinen dystopiajuttu. En osannut luettuani sanoa pidinkö vai en, enkä osaa vieläkään. Oli se luettava loppuun ja toinen osa pitää saada, mutta en todellakaan tiedä oliko tämä kirja hyvä vai ei. Joka arvostelussa ja kuvauksessa tätä verrataan Twin Peaksiin, mutta.. Ei tällä juuri tekemistä sen kanssa ole. Tunnelma on samantapainen, kyllä. Yritin katsoa tv-sarjaakin, mutta jakson 2 jälkeen kyllästyin. Poikkesi liikaa kirjasta. Pienet yksityiskohdat, ne ärsyttää.
King, Stephen: Tervetuloa Joylandiin
Jotakin paluuta juurille tässä kirjassa tapahtuu. Tuli pitkälti mieleen Kingin alkuvuosien tuotanto, mutta en osaa sanoa mistä se johtuu. Pidin kovasti.
Rice, Anne: Kuinka prinsessa Ruusunen hurmataan
Jos tarvitset totaalisen aivot narikkaan -kirjan, piiskausta ja kevyttä pornoa, tässä se on. Pyörittelin silmiäni moneen kertaan, hihitin ääneen vielä useammin ja tunsin suoranaista myötähäpeää melkein alusta loppuun. Mutta luin loppuun.
Sateenkaaren alla - Kertomuksia perheistä
Kuten nimestä voi päätellä, kirja sateenkaariperheistä. Melko hyvä. Useita tarinoita siitä, kuinka voi perustaa perheen eri tavalla kuin heteroparit.
Kyrö, Tuomas: Taide ja tolkku
Vessassa pitää aina lukea lyhyttä ja napakkaa! Tämä kirja sisältää novelleja, pakinoita ja sarjakuvia. Loistava vessakirja. Ei sovellu kuitenkaan pyyhkimiseen, oli se sen verran hyvää kamaa sisuksiltaan.
Lampela, Anja: Lankarullatyttö
Kertomus autistisesta tytöstä ja hänen perheestään. Tuttuja haasteita kaikille erityislasten kanssa painiville (kuvaannollisesti ja kirjaimellisesti) mutta mielestäni vähän turhan kaunisteltua kuitenkin. Ihan hyvä kirja kyllä, kaipasin vain enemmän sitä todellisuutta mukaan.
Thayer, Nancy: Rakastamisen vaikeus
Hetken horjahdus hömppäosastolla, ja mukaan tarttui Thayeria. Olen lukenut luultavasti koko tämän kirjailijan tuotannon (suosittelen erityisesti Kuumien aaltojen kerhoa jatko-osineen!) ja aina joskus tekee mieli palata näihin. Ei mitään suurta ja mullistavaa, mutta hyvin kirjoitettua ja sujuvaa. Aiheet eivät ole järin kevyitä romanttisiin romaaneihin, mutta on niissä yleensä onnellinen loppu.
King, Stephen: Revolverimies
Yleissivistyksessäni on Mustan tornin kokoinen aukko. En tiedä miksi, mutta en ole koskaan saanut luettua tätä sarjaa. Nyt ajattelin kokeilla. En tiedä mitä odotin, mutta en ihan tätä kuitenkaan. King osaa aina yllättää minut, vaikka kuinka kuvittelen jo tietäväni mitä tuleman pitää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti