Q
Quindlen,
Anna
Mustelmilla
Kertomus
perheväkivallasta. Vaimo ottaa turpaansa 17 vuotta ennen kuin saa
lopulta lähdettyä miehensä luota. Ottaa poikansa ja katoaa. Aika
perushuttua noin aiheeltaan, mutta hyvin kirjoitettu. Tekstissä
pääsee hyvin pahoinpidellyn naisen nahkoihin, ymmärtää
ratkaisujen motiiveja edes hiukan. Naisen pelko, miehen viha, lapsen
epävarmuus, kaikki tunteet kuvattuna riipaisevan selkeinä lukijan
silmien eteen. Loppu ei ole ”ja he elivät onnellisina elämänsä
loppuun asti”-tyyppiä vaan surullinen. Takannessa luvataan että
kirja ei jätä lukijaa rauhaan edes loputtuaan, ja se kyllä piti
paikkansa ainakin minun kohdallani. Jäi ajatuksiin ja tuli uniin.
Pitänee lukea se toinenkin saman kirjailijan teos joka hyllyssä
näkyi olevan. Ihan hyvä kirja tämä oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti