O
Onkeli, Kreetta
Beige
127 sivua tekstiä
jossa ei tapahtunut mitään. Epämääräistä tajunnanvirtaa
kenties, ei päätä eikä häntää. Melkein tekisi mieli sanoa,
että ihan paska. Ehkä vain liian taiteellista minulle? Enpä muista
aikoihin lukeneeni mitään mistä olisi jäänyt näin kehno fiilis.
Ihan turha. Pyh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti